Palkattoman poissaolon vaikutus kesäkeskeytyksen palkkaan (OVTES
osio A 37 § 4 mom.) Peruskoulun ja lukion sekä vapaan sivistystyön ja taiteen perusopetuksen opettajan
yli 60 kalenteripäivän palkaton virkavapaa lukuvuoden aikana vaikuttaa seuraavan kesäkeskeytyksen palkkaan. Määräystä ei sovelleta palkattomaan raskaus- tai vanhempainvapaaseen, hoitovapaan ensimmäiseen jaksoon eikä sairauspoissaoloihin.
Palkan vähennystä ei myöskään tehdä, jos palkaton virkavapaa on anottu 16.6.asti tai jos virkavapaa kestää yhteensä 12 kuukautta. Vähennystä ei myöskään tehdä tilanteissa, jossa opettaja on palkattomalla virkavapaalla omasta tehtävästään sen vuoksi, että on työssä vastaavan ajan saman työnantajan toisessa tehtävässä.
Kesäajan palkan vähennys tehdään sen lukuvuoden kesäkuun palkasta, johon virkavapaa sijoittuu. Kesäkuun palkan vähennys ei vaikuta lomarahan laskentaperusteena olevaan varsinaiseen kuukausipalkkaan.
Vähennys kesäkuun palkasta saadaan kertomalla poissaolon alle jääneet koulupäivät 60 kalenteripäivän ylittävältä osalta luvulla 0,1 ja opettajan päiväpalkalla (varsinainen palkka jaettuna luvulla 30). Koulupäivät lasketaan maanantaista perjantaihin. Veso-päiviä ei lasketa koulupäiviin eikä mahdollisia lauantaityöpäiviä.
Esimerkki 1:
Opettajalle on myönnetty palkatonta opintovapaata 1.9.–30.10.2025 ja 1.3.–30.4.2026 väliset ajat. Opettajan palkaton virkavapaa lukuvuoden aikana kestää yhteensä 121 kalenteripäivää.
A 37 § 4 mom. mukainen vähennys tehdään siltä osin kuin palkaton virkavapaa kestää yli 60 kalenteripäivää. Vähennys tehdään tässä 61 kalenteripäivän osalta. Näihin 61 kalenteripäivään osuu 41 koulun työpäivää. Opettajan päiväpalkka (varsinainen kuukausipalkka / 30) on 118,50 euroa.
Vähennys lasketaan seuraavasti:
118,50 x 41 x 0,1 = 485,85 euroa
Kesäajan palkan vähennys 485,85 euroa tehdään kesäkuun 2026 palkanmaksusta.
Esimerkki 2:
Opettajalle on myönnetty palkattoman hoitovapaan toinen jakso ajalle
6.8.2025–15.6.2026. Opettajan palkaton virkavapaa kestää vähintään laskennallisen vuosiloman alkuun asti, joten erillistä kesäkeskeytysajan palkan vähennystä ei tehdä.
Opetusalan Ammattijärjestö OAJ Luottamusedustajakirje 24.4.2026 Liite 2 2 (2) Esimerkki 3:
Vuosityöajassa olevan oppilaanohjaajan, lukion opinto-ohjaajan ja lukion erityisopettajan kesäkeskeytyksen ajalle sijoittuvat työpäivät vähentävät vähennettävien koulun työpäivien (ma-pe) määrää.
Vuosityöajassa olevalle oppilaanohjaajalle on myönnetty palkatonta opintovapaata 1.9.–30.10.2025 ja 1.3.–30.4.2026 väliset ajat. Oppilaanohjaajan palkaton virkavapaa lukuvuoden aikana kestää yhteensä 121 kalenteripäivää.
A 37 § 4 mom. mukainen vähennys tehdään siltä osin kuin palkaton virkavapaa kestää yli 60 kalenteripäivää. Vähennys tehdään tässä 61 kalenteripäivän osalta. Näihin 61 kalenteripäivään osuu 41 koulun työpäivää. Oppilaanohjaajan päiväpalkka (varsinainen kuukausipalkka / 30) on 118,50 euroa.
Oppilaanohjaajalla on työsuunnitelman mukaan sijoitettu 5 työpäivää koulun
kesäkeskeytysaikaan 2026. Nämä päivät huomioidaan työssäolopäivinä eli 41:stä
vähennetään 5 kesällä tehtyä työpäivää.
Palkan vähennys lasketaan seuraavasti:
118,50 x 36 x 0,1 = 426,60 euroa
Kesäajan palkan vähennys 426,60 euroa tehdään kesäkuun 2026 palkanmaksusta.
Opettajan sairauspoissaolot, lääkärikäynnit, työtapaturmat ja
lomalla sairastuminen.
Viranhaltijalle tai työntekijälle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan
sairauslomalla saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkka 60
kalenteripäivää ja sen jälkeen 2/3 varsinaisesta palkasta 120 kalenteripäivää.
Lisäksi kunta tai kuntayhtymä voi harkinnan perusteella maksaa enintään 2/3
varsinaisesta palkasta enintään 185 kalenteripäivää.
Sairausajan palkan edellytykset
Sairausajan palkan saamisen edellytyksenä on, että palvelussuhde on
välittömästi ennen sairauslomaa jatkunut keskeytymättä vähintään 60
kalenteripäivää.
Jos palvelussuhde ei ole jatkunut edellä mainittua aikaa ennen sairauslomaa,
maksetaan kalenterivuoden aikana varsinainen palkka 14 kalenteripäivän
ajalta, jonka jälkeen ei makseta palkkaetuja.
Laskennallisen vuosiloman päiviä ei lueta edellä mainittuihin 60 ja 120
päivään. Sen sijaan niihin lasketaan laskennallisen vuosiloman ulkopuolelle jäävät sellaiset päivät, joiksi viranhaltija tai päätoiminen tuntiopettaja ei ole
hakenut virkavapautta sellaisen sairauden perusteella, joka on alkanut ennen
kesäkeskeytyksen alkua ja jatkuu kesäkeskeytyksen päätyttyä.
Kutakin eri palvelussuhdetta tarkastellaan erikseen karenssiaikojen ja
maksuaikojen osalta.
Kuitenkin opetusalalla palvelussuhde katsotaan yhdenjaksoiseksi, jos
palvelussuhde on ollut voimassa kevätlukukauden loppuun ja jatkuu samalla
työnantajalla lukuvuoden alkaessa.
Jatkuva tai yli 12 kuukauden sairausloma
Jatkuva tai yli 12 kuukauden sairasloma keskeyttää palkanmaksun.
Sairausloman ajalta ei makseta palkkaa sen jälkeen, kun sairauslomaa on
myönnetty jatkuvana yhdessä tai useammassa erässä yli 12 kuukaudeksi.
Sairausloma katsotaan jatkuvaksi, ellei sitä ole keskeyttänyt vähintään 30
kalenteripäivän pituinen yhdenjaksoinen työskentely.
Yli 12 kuukauden menevältä ajalta voidaan harkinnan mukaan maksaa
enintään puolet varsinaisesta palkasta. Merkitystä ei ole sillä, onko
työkyvyttömyyden aiheuttajana sama vai eri sairaus.
Sairausloman yhtäjaksoisuutta ei keskeytä esimerkiksi vuosiloma tai
määräaikainen kuntoutustuki. Sairausloman ajan palkanmaksun peruste on
varsinainen palkka.
Yleissivistävät koulut
Opettajien ylituntipalkkiot ja muut lisät maksetaan vähentämättöminä. Ne
maksetaan voimassa olevassa työsuunnitelmassa vahvistetun
keskimääräisen viikkotuntimäärän mukaan, kuitenkin enintään seuraavan
lukuvuoden alkuun asti.
Kansalais- ja kansanopistojen sekä lasten ja nuorten taidekoulujen
tuntiopettajat
Samoja sairausloman määräyksiä noudatetaan kansalais- ja kansanopistojen
sekä lasten ja nuorten taidekoulujen tuntiopettajiin, jotka opettavat
keskimäärin vähintään 14 tuntia viikossa.
Alle 14 tuntia opettavan tuntiopettajan oikeus palkalliseen sairauslomaan
määräytyy työsopimuslain säännösten mukaan.
Jos työsuhde on jatkunut vähintään kuukauden, työntekijällä on oikeus saada
esteen ajalta täysi palkkansa sairastumispäivää seuranneen yhdeksännen
arkipäivän loppuun, enintään kuitenkin siihen saakka, kun hänen oikeutensa
sairausvakuutuslain mukaiseen päivärahaan alkaa.
Alle kuukauden jatkuneissa työsuhteissa työntekijällä on vastaavasti oikeus
saada 50 prosenttia palkastaan. Kesällä sairastaminen vuosilomajärjestelmässä (OVTES osio G)
Vuosilomalain piirissä olevien varhaiskasvatuksen opettajien, erityisopettajien,
apulaisjohtajien ja päiväkodinjohtajien tulee ilmoittaa sairastumisestaan välittömästi työnantajalle voidakseen siirtää vuosilomaansa toiseen ajankohtaan sairastumisen vuoksi.
Työkyvyttömyyden vuoksi siirretty, 1.4.2024 alkaneelta lomanmääräytymisvuodelta kertynyt kesäloma tulee pyrkiä antamaan lomakauden loppuun mennessä. Jos siirretyn loman antaminen ei ole edellä mainitulla tavalla mahdollista, niin siirretty loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, ellei toisin sovita.
Loma annetaan kuitenkin viimeistään lomakautta seuraavan kalenterivuoden loppuun mennessä.
Työnantajalla tulee olla menettelytapaohjeet, joita vuosiloman aikana sattuneissa
työkyvyttömyystilanteissa noudatetaan. Yleisten ohjeiden lisäksi tarvitaan ohjeet, joita noudatetaan kesäloman aikana. Henkilöstön tulee tietää, miten vuosiloman siirtoa pyydetään, kenelle työkyvyttömyydestä kesäloman aikana ilmoitetaan, onko työkyvyttömyydestä aina oltava lääkärintodistus ja minne todistus toimitetaan. Omavastuuaika
Huomioi, että sairauspäivärahan omavastuuaika on sairastumispäivä + 9 seuraavaa arkipäivää. Omavastuuaika voi täyttyä jo sairastuessasi ennen laskennallista vuosilomaa tai kesävapaajaksoa, jos kyseessä olevalle ajalle on haettu sairauspäivärahaa.
Laskennallinen vuosiloma alkaa 16.6., ja sen pituus riippuu palvelussuhteesi pituudesta. Liitä Kelan päiväraha-anomukseen liitteeksi lääkärintodistus työkyvyttömyydestäsi. Huom. Kela ei maksa sairauspäivärahaa silloin kun kyse on työtapaturmasta. Kesälomat on suunniteltava ja vahvistettava sopimusmääräysten
mukaisesti Kun työnantaja määrää vuosiloman ajankohdan, siitä on ilmoitettava työntekijälle tai viranhaltijalle viimeistään kuukautta ennen loman alkua. Ellei se ole mahdollista, viimeistään kahta viikkoa ennen loman tai sen osan alkamista (Vuosilomalaki 23 §, KVTES IV luku 10 §). Kesäloman ajankohdasta ilmoitettaessa kuukauden ilmoittamisaika on aina ehdoton pääsääntö. Jos kesäloman ajankohta esimerkiksi ajoittuu toukokuun alkuun, siitä pitää ilmoittaa viimeistään maaliskuun loppuun mennessä. Luottamusedustajien on syytä olla välittömästi yhteydessä työnantajaan, jos työnantajan ohjeet poikkeavat KVTESin määräyksistä. Kesäloma tulee antaa yhdenjaksoisena, ellei yhteisesti toisin sovita. Työnantajalla on oikeus työn käynnissä pitämiseksi jakaa se osa kesälomasta, joka ylittää 10
vuosilomapäivää, pidettäväksi yhdessä tai useammassa osassa (KVTES IV luku 7 § 4 mom.). Työnantajan yksipuolinen oikeus jakaa kesäloma osiin voi tulla kyseeseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa, jotka liittyvät koneiden käynnissä pitämiseen ja tuotantoon liittyviin yllätyksellisiin asioihin. Lähtökohtaisesti tällaisia tilanteita ei varhaiskasvatuksessa ole. Työntekijän vahvistettua vuosilomaa ei ole mahdollista siirtää tai peruuttaa työnantajan yksipuolisella päätöksellä. Loma voidaan siirtää tai peruuttaa vain, jos siitä yhdessä sovitaan työnantajan ja työntekijän kesken.
KVTESin määräyksiä vuosiloman pitämisestä ei saa oikaista. Esimerkiksi maaliskuussa päättyvän lomanmääräytymisvuoden vuosilomia työnantaja ei voi määrätä pidettäväksi ennen 2.5. alkavaa kesälomakautta. Työntekijän kanssa voi sopia lomien pitämisestä etukäteen 1.1. alkaen vuosilomaluvun 8 §:n mukaisesti.
|